Kuuntelin radiota, netistä. Parempi korva poispäin kajareista, se jossa on parhaillaan Remowaxia kohti kajareita, johtuen tuolin sijainnista, puheohjelmaa pystyy kuuntelemaan tällä monosysteemillä. Imelda May ja Higham olivat Njassan vieraana, tietysti keikkaa puffaamassa. . Burleskia kehuivat katsoneensa Suomessa. Englannin politiikasta, että siellä on vaihteeksi uutta mahdollisuutta, mutta kuitenkin heidän työnsä on piristää politiikan masentamia ihmisiä.
Toisessa tallenteessa haastateltava Wade Mikkola kertoi soittaneensa ammattimaisesti jazzia 33 vuotta. Mainosti tapahtumaa jossa palkitaan tämän vuoden jazzdiggari. Tuli olemaan Tarja Halonen. Pianistina illan orkesterissa mainittiin olevan lehtimieheksikin tietämäni V. Hakkarainen.
Tapahtumia, kommentteja uutisia, keskusteluja, fiksuja kirjoituksia ja hölmöjäkin on bloggerissa ja muualla - joku seuraa ja kommentoi paljon, renesanssi-ihmisiä(?), tulee lievä tarve ottaa itsekin kantaa kun selailee ja lukee. Se että toiset syventyvät mikroavaruuteen, askartelevat pitkään yksittäisten asioiden parissa - luovat niistä uusia maailmoja, on toisella tavalla arvokasta.
tiistai 25. toukokuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)